Kosteusvauriokorjaus

Yleissuunnitelmat

Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimusraportti samoin kuin rakennuksesta käytettävissä olevat vanhat suunnitelmat ja selostukset toimivat korjaussuunnittelun keskeisimpinä lähtötietoina. Tilaajan on huolehdittava, että tämä aineisto toimitetaan korjaussuunnittelijalle heti suunnittelun käynnistyessä.

Korjaussuunnittelu alkaa lähtötietoaineistoon tutustumisella, minkä jälkeen korjaussuunnittelija pystyy muodostamaan alustavan käsityksen kohteen rakenneratkaisuista, niiden rakennusfysikaalisesta toimivuudesta ja korjausvaihtoehdoista sekä mahdollisesti tarvittavista jatkotutkimuksista.

Seuraavaksi korjaussuunnittelijan on pidettävä kuntotutkijan kanssa neuvottelu, jossa käydään läpi

• korjausta vaativien vaurioiden syyt ja niiden laajuus
• rakennusosakohtaiset korjausmenetelmät mahdollisine vaihtoehtoisine ratkaisuineen
• rakennusosien kriittiset liittymädetaljit
• korjaustyön onnistumisen kannalta olennaiset laadunvarmistustoimenpiteet.

Korjaussuunnittelijan ja kuntotutkijan tiivis yhteistyö on yksi onnistuneen korjaustyön peruspilareista, ja heidän on suositeltavaa yhdessä tarkastella rakennuksen vaurioita ja korjaustarpeita käymällä myös kohteessa.

Korjaussuunnittelijan on laadittava rakennusosakohtainen yhteenveto käytettävistä korjausmenetelmistä käyttöikineen ja osoitettava sen avulla, että korjaukset kohdistuvat tutkimuksissa havaittuihin ongelmiin. Tämä yhteenveto on suositeltavaa liittää rakennuslupahakemukseen.

Korjausten ensisijaisena tavoitteena on poistaa sisäilman laatua heikentävä vaurio tai virhe, mutta tämä ei ole aina, esimerkiksi suojelluissa rakennuksissa, mahdollista. Vaurion tai virheen poistaminen tarkoittaa käytännössä vaurioituneen materiaalin poistamista purkamalla kyseinen rakennusosa joko kokonaan tai osittain. Toissijaisena korjaustoimenpiteenä kysymykseen tulee epäpuhtauksien pääsyn estäminen vauriokohdasta rakenteen epätiiviyskohtien kautta sisäilmaan.

Korjaussuunnittelussa on myös otettava huomioon, toteutetaanko kohteessa samanaikaisesti taloteknisiä korjauksia, sillä ne vaikuttavat yleensä myös rakennusteknisiin korjauksiin. Myös samassa yhteydessä mahdollisesti tehtävät tila- ja niiden käyttötarkoituksen muutokset voivat vaikuttaa käytettäviin korjausmenetelmiin.

Toteutussuunnitelmat

Kosteus- ja mikrobivaurioiden korjaustyöt edellyttävät käytännössä aina olemassa olevien pintamateriaalien ja rakenteiden purkamista, ja tämän vuoksi korjaussuunnittelijan on laadittava purkutyötä koskevat asiakirjat. Näitä ovat alustavat purkusuunnitelmat (= purettavien ja säilytettävien alueiden laajuus), mahdolliset purkutyönaikaiset tuentasuunnitelmat ja purkutyöselostus (= yleiskuvaus purkutyöstä).

Rakennusfysikaalisten laskelmien avulla osoitetaan tarvittaessa rakenteiden kosteus- ja lämpötekninen toimivuus. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi poikkeuksellisen vaativissa kohteissa tai käytettäessä rakenneratkaisuja, joista ei ole aiempaa kokemusta.

Korjaushankkeissa ei voida välttyä yllätyksiltä, minkä vuoksi korjaussuunnittelijan on varauduttava muuttamaan tai täydentämään suunnitelmia purkutöiden yhteydessä pidettävissä katselmuksissa tehtyjen havaintojen perusteella. On erityisen tärkeää, että muutokset tehdään korjaussuunnitelmiin ja työt tehdään muutettujen suunnitelmien mukaisesti sen sijaan, että korjaustavat sovittaisiin työmaalla korjaussuunnittelijan niistä mitään tietämättä.

Korjaussuunnitelmat voidaan ryhmitellä seuraavasti:

• rakennetyypit (yleensä mittakaavassa 1:10)
• kerroskohtaiset tasojen mittapiirustukset tai paikannuskaaviot (yleensä mittakaavassa 1:50)
• rakenneleikkaukset (yleensä mittakaavassa 1:20)
• detaljipiirustukset (yleensä mittakaavassa 1:5 tai 1:10)
• työselostukset.

Rakennetyypeissä esitetään, mitkä rakennekerrokset ja materiaalit säilytetään, mitkä puretaan ja mitkä ovat uudet rakennekerrokset tarkkoine materiaalitietoineen. On suositeltavaa laatia erilliset rakennetyypit purkutyötä ja korjaustyötä varten.

Mittapiirustuksissa tai paikannuskaaviossa esitetään purettavien rakennusosien rakennetyyppien sijainti sekä jäävien ja uusien rakennusosien rakennetyyppien sijainnin lisäksi rakenneleikkausten ja detaljipiirustusten sijaintimerkinnät.

Rakenneleikkauksissa esitetään eri rakennusosiin liittyvät lämmön-, veden- ja kosteudeneristykset, ilman- ja höyrynsulut liitoksineen, saumoineen ja läpivientikohtineen ja niiden tuuletusjärjestelyt.

Rakennusosien liitoksista, saumoista ja läpivientikohdista on korjaussuunnittelijan laadittava yhdessä rakennussuunnittelijan (arkkitehdin) kanssa rakenneleikkauksia täydentävät yksityiskohtaiset detaljipiirustukset.

Suunnitelmia täydentävät rakennus- tai korjaustyöselostus sekä erityisistä työvaiheista kuten esimerkiksi purkutöistä, vaativista vedeneristystöistä ja rakenteiden ilmanpitävyyden parantamiseen tähtäävistä korjauksista laadittavat työselostukset.

Työmaan olosuhteidenhallintaa koskevat suunnitelmat

Rakennuslupavaiheessa laadittavaan rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen on sisällyttävä hankkeen yleistiedot, vaatimukset kosteudenhallinnalle hankkeen eri vaiheissa, toimenpiteet ja menettelyt kosteudenhallinnan vaatimusten varmentamiseen, kosteudenhallinnan henkilöresurssit sekä tieto hankkeen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavasta henkilöstä. Tilaajan on huolehdittava kosteudenhallintaselvityksen laadinnasta ja teetettävä se tarvittaessa jollakin hankkeeseen nimetyllä suunnittelijalla tai asiantuntijalla.

Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava työmaan kosteudenhallintasuunnitelman laadinnasta. Se tehdään rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen pohjautuen ja siinä esitetään tiedot rakennustyömaan kosteudenhallinnasta vastaavista rakennusvaiheen vastuuhenkilöistä. Lisäksi siinä kerrotaan, miten rakennustuotteet ja keskeneräiset rakennusosat suojataan kastumiselta ja epäpuhtauksilta kuljetuksen, työmaavarastoinnin ja rakentamisen aikana sekä miten kosteudenmittausten avulla varmistutaan siitä, että rakenteet ovat kuivuneet riittävästi ennen niiden peittämistä kuivumista hidastavalla ainekerroksella, pinnoitteella tai rakenteella.

Korjaussuunnittelijan tulee määritellä urakkalaskenta-asiakirjoihin liitettävät työmaan pölyn- ja puhtaudenhallintaa koskevat vaatimukset ja ohjeet, joista käytetään myös nimitystä pölyn- ja puhtaudenhallinta-asiakirja. Urakoitsija laatii näihin vaatimuksiin ja ohjeisiin pohjautuen yksityiskohtaisen pölyn- ja puhtaudenhallintasuunnitelman työmaatoteutusta varten.

Korjaustöiden laadunvarmistus

Korjaussuunnittelijan on määriteltävä toimenpiteet, joiden avulla rakennustyön suunnitelmienmukainen toteutus varmistetaan ja todennetaan. Laadunvarmistusta koskevat vaatimukset ja ohjeet esitetään usein rakennus- ja korjaustyöselostuksissa tai erityistöitä koskevissa työselostuksissa. On kuitenkin suositeltavaa koota kaikki vaadittavat laadunvarmistustoimenpiteet yhteen asiakirjaan, jotta niitä ei tarvitse etsiä useista asiakirjoista.

Urakoitsijan hankekohtaisten laadunvarmistustoimenpiteiden (mm. tarkastusasiakirjan käytön) tehtävänä on varmistaa ja osoittaa, että korjaustyö vastaa suunnitelmia ja täyttää viranomaisvaatimukset sekä toteutusprosessin että lopputuloksen osalta.

Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje (huoltokirja)

Korjaussuunnittelijan tehtävänä on huolehtia seuraavista toimenpiteistä ja toimittaa tiedot huoltokirjan laadinnasta vastaavalle taholle (esimerkiksi erilliselle huoltokirjakoordinaattorille):

• rakennusosien yleiskuvauksen tekeminen sellaisella tarkkuudella, että kiinteistöä tuntematonkin ammattilainen saa käsityksen kiinteistön rakenteista
• salaojien paikantamispiirustuksen laatiminen
• kosteusteknisiin riskeihin ja riskirakenteisiin liittyvien paikantamispiirustusten laatiminen (tarvittaessa yhdessä kuntotutkijan kanssa); paikantamispiirustuksissa näytetään esimerkiksi tiivistyskorjattujen rakennusosien pintojen ja liittymien sijainti sekä erityistä tarkkailua vaativat rakennusosat ja niiden toimivuuden varmistavat ilmanvaihtojärjestelmät (esimerkiksi alipaineistusjärjestelmä)
• rakennusosien kunnossapitojaksojen ja tavoitteellisten käyttöikien määritteleminen.

Seurantasuunnitelma

Seurantasuunnitelman avulla arvioidaan korjaustyön onnistumista, todennetaan korjaustyölle asetettujen tavoitteiden toteutuminen sekä varmistetaan korjattujen tilojen tai rakennuksen hallittu käyttö ensimmäisten käyttövuosien aikana. Suunnitelma sisältää tiedot siitä, millä menetelmillä korjaustyön onnistuminen sisäilman laadun kannalta tullaan tutkimaan ja mikä on seurantamittausten aikataulu.

Korjaussuunnittelijan on hyvä aloittaa seurantasuunnitelman laadinta hyvissä ajoin, jotta se valmistuu korjaustyön vastaanottoon mennessä. Korjaussuunnittelija ei yleensä ole enää seurantavaiheessa hankkeessa mukana.