Hankevaiheet
Kosteus- ja mikrobivaurion korjaustyö käynnistyy yleensä hankesuunnittelulla lukuun ottamatta pienialaisia ja korjausmenetelmiltään yksinkertaisia hankkeita, joissa voidaan siirtyä suoraan yleissuunnitteluvaiheeseen. Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus tehdään joko ennen hankesuunnittelua tai sen aikana. Tässä vaiheessa pyritään päättämään kosteus- ja mikrobivaurioiden edellyttämät rakennusosakohtaiset korjaustoimenpiteet ja korjauslaajuudet tarkastelemalla eri vaihtoehtoja. Lisäksi on määriteltävä muut korjaustyölle ja sisäilman laadulle asetettavat tavoitteet, kuten kosteuden- ja puhtaudenhallinnan sekä energiatehokkuuden tavoitteet, ja otettava huomioon rakennusta koskevat suojelumääräykset.
Hankkeen varsinaiset suunnittelijat ja asiantuntijat valitaan yleensä vasta hankesuunnitteluvaiheen jälkeen, mutta kosteus- ja mikrobivaurioiden korjauksissa korjaussuunnittelija on suositeltavaa ottaa mukaan hankkeeseen jo kuntotutkimussuunnitelmaa laadittaessa ja korjausvaihtoehtoja pohdittaessa.
Ehdotus- ja yleissuunnitteluvaiheessa, josta käytettiin aiemmin nimitystä luonnossuunnitteluvaihe, laaditaan rakennusluvan hakemista varten tarvittavat suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdään lopulliset päätökset rakennusosakohtaisesti käytettävistä korjausmenetelmistä.
Toteutussuunnitteluvaiheessa kehitetään hyväksytyn yleissuunnitelman mukaiset ratkaisut korjaustyön edellyttämiksi mitoitetuiksi suunnitelmiksi, selostuksiksi ja tuotemäärittelyiksi.
Rakentamisen valmistelussa määritellään rakennustöiden toteutusta koskevat vaatimukset ja laadunvarmistusmenetelmät esimerkiksi työmaa-aikaisen kosteudenhallinnan ja puhtaudenhallinnan sekä rakennuksen vaipan ilmatiiviyden osalta.
Rakentamisen aikana on varauduttava siihen, että suunnitelmia joudutaan täydentämään ja muuttamaan purku- ja korjaustöiden aikana paljastuvien tietojen perusteella kattavista selvityksistä ja huolellisesta suunnittelusta huolimatta. Kuntotutkijan asiantuntemusta on syytä hyödyntää myös korjaustyön aikana varsinkin katselmoitaessa rakenteita purkutöiden yhteydessä.
Vastaanotossa varmistetaan korjaustyön suunnitelmienmukainen toteutus ja että laadunvarmistusdokumentit, rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje ja seurantasuunnitelma on laadittu asianmukaisesti ja luovutettu tilaajalle.
Varsinaiset rakennustyöt päättyvät käyttöönottoon, jossa varmistetaan järjestelmien toiminta ja annetaan käytön opastus sekä rakennuksen käyttäjille että kiinteistönhoidosta vastaaville henkilöille.
Takuuaikana seurataan rakennuksen toimivuutta, säädetään taloteknisiä järjestelmiä ja korjataan tarkastuksissa havaitut mahdolliset puutteet. Kosteus- ja mikrobivaurioiden korjaushankkeissa seuranta ulottuu myös takuuajan jälkeiseen aikaan.
