Rakennetun omaisuuden tila eli ROTI-raportti (2017) arvioi rakennuskannan korjausvelaksi 30 – 50 miljardia euroa. Vuonna 2011 asuinrakennuksia korjattiin 6,8 miljardilla eurolla (7 miljardia vuonna 2015) ja muita rakennuksia 3,3 miljardilla (5 miljardia vuonna 2015) eli yhteensä runsaalla 10 miljardilla eurolla. Samanaikaisesti asuintalojen kulumiseksi arvioitiin 7,5 miljardia euroa ja muiden talonrakennusten 6,3 miljardia euroa eli yhteensä 13,8 miljardia euroa. Korjausvelka kasvoi noin 3,7 miljardilla eurolla. Tehtyjen korjausten ja kulumisen välille on 2000-luvulla jäänyt vuosittain noin 3 miljardin korjausvelka.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan selvityksen (2012) mukaan nykyisessä rakennuskannassamme merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys on pien- ja rivitaloissa 7 – 10 %, kerrostaloissa 6 – 9 %, kouluissa ja päiväkodeissa 12 – 18 %, hoitolaitoksissa 20 – 26 % ja toimistoissa 2,5 – 5 % kerrosalasta. Korjaamattomina vähäisemmätkin kosteus- ja homevauriot voivat edetä merkittäviksi niin rakennuksen kuin ihmisten terveyden kannalta.
Arviolta 25 000 rakennusalan ammattilaista joutuu vuosittain tekemisiin kosteusvauriokorjausten kanssa. Erikoisosaamisen tarve kasvaa koko ajan rakennusten korjaustarpeen lisääntyessä ja kokeneiden ammattilaisten jäädessä eläkkeelle. Ongelmat koskettavat arviolta 600 000 – 800 000 suomalaista. Alan erikoisosaajien tarvetta kasvattaa yhä useampien rakennusten korjaustarve, hyvin monenlaiset ja pulmalliset korjaushaasteet sekä kokeneiden ammattilaisten eläköityminen. Suomen rakennuskannan 30–50 miljardin euron korjausvelasta merkittävä osa aiheutuu kosteusvaurioista.
