Rakennuslupaa edellyttävässä rakennustyössä on oltava rakennustyötä johtava vastaava työnjohtaja, jonka on vastattava rakennustyön kokonaisuudesta ja laadusta (MRL 122 §). Kosteusvaurion korjaustyössä saatetaan edellyttää käytettäväksi erityisalan työnjohtajaa (MRL 122 a §).
Rakennustyön johtotehtävät jaetaan samoihin vaativuusluokkiin kuin suunnittelutehtävät, ja niiden kelpoisuusvaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 122 b § ja 122 c §). Sekä vaativuusluokista että kelpoisuusvaatimuksista on annettu tarkentava ympäristöministeriön ohje (YM4/601/2015).
Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä tarvitaan lähes aina purku- ja suojaussuunnitelmaa, ja sen sisällöstä säädetään ympäristöministeriön asetuksen (216/2015) 14 §:ssä.
Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava työmaan kosteudenhallintasuunnitelman laatimisesta rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen pohjautuen. Sen sisältöön sovelletaan rakentamisen suunnitelmista ja selvityksistä annetun asetuksen (216/2015) 15 §:ää, minkä lisäksi siihen on sisällyttävä tiedot rakennustyömaan kosteudenhallinnasta vastaavista rakennusvaiheen vastuuhenkilöistä. (Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta 13 §)
Rakennustyön valvontatehtävien laajuutta ja laatua harkittaessa sovelletaan ympäristöministeriön ohjetta rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta (YM5/601/2015).
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennustyömaalla pidetään rakennustyön tarkastusasiakirjaa (MRL 150 f §).
Valtioneuvoston asetuksen rakennustyön turvallisuudesta (VNa 205/2009) mukaan rakennuttajan on nimettävä jokaiseen rakennushankkeeseen hankkeen vaativuutta vastaava pätevä turvallisuuskoordinaattori. Tässä yhteydessä rakennuttajalla tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista rakennushankkeeseen ryhtyvää.
