Kosteusvauriokorjaus

Sosiaali- ja terveysministeriössä säädetyllä terveydensuojelulain muutoksella (1237/2014) ja asetuksella on pyritty muun muassa yhtenäistämään terveydellisiä olosuhteita koskevia selvityksiä ja tutkimuksia tekevien ulkopuolisten asiantuntijoiden (TsL 49 §) pätevyysvaatimuksia ja hyväksymismenettelyä. Lakimuutos annettiin 19.12.2014 ja se astui voimaan 1.3.2015.

Asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisiä olosuhteita koskevia mittauksia, näytteenottoa, tutkimuksia tai selvityksiä viranomaisvalvontaa varten tekevien, niin sanottujen ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksia on täsmennetty asumisterveysasetuksessa (STM 545/2015), joka astui voimaan 15.5.2015. Muihin mittauksiin, tutkimuksiin tai selvityksiin taikka näytteen ottamiseen, kuten esimerkiksi melumittauksiin, sovelletaan terveydensuojelulain 49 §:n 2. momenttia, jonka mukaan tehtävään on käytettävä muutoin pätevää henkilöä, jonka pätevyyden arvioi kunnan terveydensuojeluviranomainen tapauskohtaisesti.

Asumisterveysasetuksessa on säädetty pätevyysvaatimukset rakennusten kosteus- ja homevaurioihin sekä sisäilmaongelmiin liittyville ulkopuolisille asiantuntijoille liitteessä 3. Pätevyyden saamiseen vaaditaan aiempi tutkinto, pätevöittävä koulutus ja työkokemusta alalta. Rakennusterveysasiantuntijan (RTA) tutkinto voi olla rakentamisen (talonrakennus- tai LVI-ala) tai luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja ympäristöterveyden aloilla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto. Sisäilma-asiantuntijan (SISA) vastaava tutkinto voi olla luonnontieteiden, ympäristötieteiden tai ympäristöterveyden alalta. Kosteusvaurion kuntotutkijan (KVKT) tutkintovaatimuksena on talonrakentamisen alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto tai aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto.

Pätevyysvaatimuksiin sisältyvät kosteus- ja homevaurihin sekä sisäilmaongelmiin liittyvät osaamisen eri osa-alueet ovat:

1. Sisäilman epäpuhtaudet, terveysvaikutukset, tutkiminen ja torjunta
2. Rakennusfysiikka, fysikaaliset olosuhteet, kuntotutkimusmenetelmät, rakenne- ja tuotantotekniikka ja juridiikka
3. Ilmanvaihto ja ilmastointitekniikka sekä näyttötyöt.

Taulukko Osaamisvaatimukset (opintopiste=op) eri osa-alueittain eri tutkijanimikkeille kosteusvaurioiden korjaushankkeissa (Asumisterveysasetuksen Liite 3 tiivistettynä)

¹Rakennusterveysasiantuntijan on lisäksi tehtävä vähintään 15 op:n opinnäytetyö

²Sisäilma-asiantuntijalla sisäilmaselvitysraportti sisältyy opetussuunnitelmaan

³Kosteusvaurion kuntotutkijalla kuntotutkimusraportti sisältyy opetussuunnitelmaan

Soveltamisohjeet

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) julkaisi asumisterveysasetuksen soveltamisohjeet huhtikuussa 2016 ja niissä on ohjeistettu (osa V) yksityiskohtaisemmin pätevyysvaatimukset eri opintokokonaisuuksissa rakennusterveysasiantuntijalle, sisäilma-asiantuntijalle ja kosteusvaurion kuntotutkijalle.

Aiemman osaamisen vaikutusta terveydensuojeluviranomaisen ulkopuolisena asiantuntijana toimimiseen ohjeistetaan Valviran soveltamisohjeessa seuraavasti: Henkilöllä, jolla on osa-alueeseen A liittyvä peruskoulutus, voidaan olettaa olevan paremmat valmiudet tutkia ja tulkita tuloksia lähinnä rakennuksen sisäilman laadun osalta. Vastaavasti henkilöltä, jolla on osa-alueeseen B liittyvä peruskoulutus, voidaan odottaa parempia valmiuksia tutkia ja arvioida tulosten perusteella rakennuksen kuntoa. Henkilö, jolla on osa-alueeseen C liittyvä peruskoulutus, toteuttaa parhaiten talotekniset tutkimukset ja osaa arvioida taloteknisten järjestelmien kunnon.

Rakennusterveysasiantuntijan koulutuksen avulla kaikki saavat valmiudet ymmärtää toisen alan tutkimusten merkityksen kun arvioidaan vaurion syitä, laajuutta, vakavuutta ja korjattavuutta. Lisäksi jokaisen henkilökohtainen työkokemus kosteusvaurioiden tutkimuksista, korjausten suunnittelusta ja toteutuksesta lisää hänen valmiuksiaan toimia asiantuntijana. Parhaimpaan lopputulokseen päästään kun tehdään yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Valviran soveltamisohjeen mukaan päteväksi todettuja asiantuntijoita voidaan hyödyntää myös laissa kuvatun terveyshaitan selvittämiseen liittyvän tehtävän lisäksi myös muutoin, riippuen asiantuntijan peruskoulutustaustasta ja muusta osaamisesta. Kiinteistön omistajat voivat hyödyntää ko. asiantuntijoita ryhtyessään omatoimisesti selvittämään rakennuksessa olevia sisäilmaongelmia. Lisäksi asiantuntijaa voidaan hyödyntää esimerkiksi terveyshaitasta johtuvan korjaustarpeen laajuuden ja suunniteltujen toimenpiteiden riittävyyden arvioinnissa.

Terveydensuojelulain alaisissa kohteissa, kuten koulut, päiväkodit, asunnot ja muut oleskelutilat, noudatetaan asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaisia ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimuksia. Erityisesti suurempien ja moniongelmaisten kohteiden osalta tarvitaan lisäksi moniammatillista yhteistyötä sekä selvitystyössä että koko ratkaisuprosessissa.

Työterveyslaitoksen tuoreimman selvityksen Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen (2017) mukaan työsuojelulainsäädännössä ei ole säädetty sisäilmaongelmiin liittyville asiantuntijoille pätevyysvaatimuksia, mutta asiantuntijalta on hyvä edellyttää konsultoivissa tehtävissä ensisijaisesti korkeakoulututkintoa sisäilmaston aihealueelta (yleensä rakennus- tai talotekniikan, ympäristötieteen tai ympäristöterveyteen liittyvä korkeakoulututkinto) ja osaamista sisäilmasto-ongelman ratkaisun toimintamallista. Asiantuntijan lisäkoulutus voi muodostua rakennusterveysasiantuntijan tai muun sisäilma-aihealueen täydennyskoulutuksista, joiden sisällöt on määritelty asumisterveysasetuksessa. Lisäkoulutus voi muodostua myös täydentävästä, toimintamallia tai altistumisolosuhteiden arviointia koskevasta koulutuksesta (esim. Työterveyslaitoksen koulutus).

Tuotannollisiin lähteisiin liittyviä haittatekijöitä ja niiden hallintaa arvioi yleensä pätevöitynyt työhygieenikko (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:10: Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden pätevyydet). Epäpuhtauksien levitessä tuotannollista tiloista toimistotiloihin, voidaan tarvita yhteistyötä sisäilma-, rakennusterveys-, rakennustekniikan tai LVI-alan asiantuntijan ja työhygieenikon kesken.