Rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten tarvitaan rakennuslupa, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin (MRL 125 §), eli lupa on tarpeen lähes kaikissa kosteusvauriokorjauksissa.
Rakennusvalvontaviranomainen voi hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen edellyttää, että rakennuslupahakemukseen liitetään myös pätevän henkilön laatima selvitys rakennuksen kunnosta (MRL 131 §). Selvityksen (rakennuksen kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen) sisällöstä säädetään ympäristöministeriön asetuksessa (216/2015) rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä sekä sitä selventävässä ohjeessa (YM3/601/2015).
Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjauksissa tarvittavaa erityissuunnittelijaa kutsutaan kosteusvaurion korjaustyön suunnittelijaksi. Tästä on säädetty valtioneuvoston asetuksessa (214/2015) rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä, ja siitä on annettu ympäristöministeriön ohje (YM1/601/2015).
Korjaussuunnittelutehtävät jaetaan kolmeen vaativuusluokkaan (tavanomainen, vaativa ja poikkeuksellisen vaativa) suunnittelijoiden kelpoisuuden määrittelemiseksi (MRL 120 d § ja 120 e §). Kelpoisuusvaatimuksia on tarkennettu ympäristöministeriön ohjeessa rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta (YM2/601/2015). Lisätietoja tässä osiossa.
Kosteusvaurion korjaussuunnitelmaan on sisällyttävä tiedot toimenpiteistä, joilla kosteusvaurion aiheuttama haitta tai sen vaikutus sisäilmaan ja käyttäjiin poistetaan sekä tieto siitä, miten korjattu rakenne toimii sen suunnitellun käyttöiän aikana (YMa 216/2015).
Suunnittelijoiden on tehtäviensä mukaisesti huolehdittava rakennuksen korjaus- ja muutostyön suunnittelusta siten, että rakennus käyttötarkoituksensa mukaisesti täyttää sen kosteustekniselle toimivuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset. Suunnittelijan on selvitettävä rakennuksen rakennusaikainen rakentamistapa ja rakenteen kosteustekninen toimivuus. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä voidaan erilaisissa tapauksissa menetellä eri tavoin rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden suhteen. (Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta 3 ja 4 §)
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava rakennushankkeen kosteudenhallintaselvityksen laadinnasta, ja siihen on sisällyttävä tieto hankkeen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavasta henkilöstä. (Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta 12 §)
Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa (YMa 4/2013).
Rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia erittäin vaativassa korjaus- ja muutostyössä käytettäväksi erityismenettelyä, jos kohteeseen liittyy erityinen riski siitä, että esimerkiksi terveellisyyden tai rakennusfysikaalisen toimivuuden vaatimuksia ei saavuteta (MRL 150 d §). Erityismenettelynä käytetään yleensä riippumattoman ja pätevän asiantuntijan tekemää erityissuunnitelmien ja mahdollisesti myös työmaatoteutuksen ulkopuolista tarkastusta (MRL 150 c §).
Rakennukselle on laadittava käyttö- ja huolto-ohje silloin, kun toimenpide edellyttää rakennuslupaa (MRL 117 i §). Käyttö- ja huolto-ohjeen (eli huoltokirjan) tulee sisältää rakennuksen ja sen rakennusosien ja laitteiden suunniteltu käyttöikä huomioon ottaen tarvittavat tiedot rakennuksen asianmukaista käyttöä ja kunnossapitovelvollisuudesta huolehtimista varten. Käyttö- ja huolto-ohjeen on oltava loppukatselmuksessa riittävässä laajuudessa valmis ja toimitettavissa rakennuksen omistajalle (MRL 153 §).
Rakennussuojelullisesti arvokkaiden rakennusten korjausten suunnittelussa noudatetaan asema-, yleis- tai maakuntakaavoissa olevia määräyksiä ja niiden ulkopuolella olevien rakennusten osalta lakia rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010).
