Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (41/2014) astui voimaan 1.9.2014. Laki sisältää mahdollisuuden säätää alemmilla säännöksillä kosteusvaurioiden korjauksen suunnittelun, työnjohdon ja kuntotutkijan tehtävät erityisalaksi.
Lakiuudistukseen liittyvät asetukset ja ohjeet mm. suunnittelijoiden pätevyyksistä sekä suunnitelmista ja selvityksistä annettiin 12.3.2015 ja ne astuivat voimaan 1.6.2015. Valtioneuvoston asetuksessa rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä pykälien 21 § – 23 § 3. momentissa määritellään kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävän vaativuusluokat (tavanomainen, vaativa ja poikkeuksellinen). Samoissa pykälissä 1. ja 2. momentit määrittelevät rakennusfysikaalisen suunnittelutehtävän vaativuusluokat. Nämä suunnittelutehtävät vaativat osin samaa osaamista, mutta ovat kuitenkin eri suunnittelutehtäviä.
Asetuksen perustelumuistiossa tätä tarkennetaan kohdassa 2 Keskeiset tavoitteet ja ehdotukset: Asetukseen on lisätty uutena erityisalan suunnittelutehtävänä kosteusvaurion korjaussuunnittelutehtävä. Tehtävässä korostuu mm. kosteus- ja homevaurioiden korjauksessa rakentamisen terveellisyysseikkojen huomioon ottaminen. Kosteusvauriokorjausten suunnittelussa tarvittavaa erityisosaamista on perusteltua painottaa, jotta korjausten suunnittelun laatua voidaan parantaa ja sitä kautta varmistaa rakennustyön laatua.
Ympäristöministeriön ohjeessa Rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 ohjetaulukossa on annettu kosteusvaurion korjaussuunnittelijan osaamisvaatimuksille omat ohjeensa. Rakennusfysikaalinen suunnittelutehtävä ja kosteusvaurion korjaussuunnittelutehtävä ovat kelpoisuusvaatimusten ohjetaulukoiden mukaan erillisiä erityisaloja, joilla on osittain samat ja osittain erilaiset kelpoisuusvaatimuksensa.
Vastaavan ja erityisalojen työnjohtajien vaativuusluokan määräytymisestä ja kelpoisuusvaatimuksista on säädetty YM:n ohjetasolla eikä asetustasolla. Eri erityisaloja ei tarkemmin ole ohjeistettu. Ympäristöministeriön ohjeen rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta YM4/601/2015 mukaan korjaus- ja muutostyön vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa työnjohtotehtävässä edellytyksenä on, että henkilö on suorittanut opintoja myös korjausrakentamisesta ja että hänen työkokemuksensa sisältää toimimista myös korjaus- ja muutostöiden työnjohtajana. Erityisalan työnjohtotehtävässä tarvitaan kyseisen työnjohtotehtävän edellyttämää kokemusta. Kun kyseessä on korjaus- ja muutostyö tai kosteusvauriokorjaus, tarvitaan erityisesti näihin työnjohtotehtäviin soveltuvaa kokemusta.
Osaamisvaatimukset osa-alueittain
Korjaustyön työnjohtajan ja korjaussuunnittelijan osaamisvaatimukset eri osa-alueittain on esitetty alla olevassa taulukossa. Osaamisvaatimukset ovat YM:n ohjeiden (YM2 ja YM4) ja FISE Oy:n soveltamien pätevyysvaatimusten (KVKS ja KVKTJ) mukaiset.
Taulukko Taulukossa luvut ovat opintopisteitä, PV = poikkeuksellisen vaativa, V = vaativa ja T = tavanomainen.
Moduuli |
Korjaussuunnittelija |
Korjaustyönjohtaja |
||||
PV |
V |
T |
PV |
V |
T |
|
YM:n ohjeen mukainen tehtävään liittyvä osaaminen yhteensä |
35 |
30 |
20 |
70 |
60 |
50 |
Rakennusfysiikka |
10 |
5 |
4 |
3 |
3 |
3 |
Kuntotutkimusmenetelmät |
2 |
2 |
- |
3 |
2 |
2 |
painottunut korjausrakentamiseen/ Rakennetekniikka ja rakennesuunnittelu |
4/14 |
4/14 |
3/10 |
5 |
4 |
3 |
Materiaali- ja tuotantotekniikka |
2 |
2 |
1 |
5 |
4 |
3 |
Juridiikka |
- |
- |
- |
- |
- |
- |
Ilmanvaihto ja ilmastointi |
2 |
2 |
1 |
2 |
1 |
1 |
Korjausrakentaminen yht. |
20/30 |
15/25 |
9/16 |
18 |
14 |
12 |
Sisäympäristö |
2 |
2 |
1 |
3 |
2 |
2 |
Yhteensä FISE (erityisala/koko tehtävä) |
22/32 |
17/27 |
10/17 |
21/70 |
16/60 |
14/50 |