Kosteus- ja homevauriot ovat viime vuosina yleistyneet huomattavasti. Kuntien omistamissa rakennuksissa esiintyy suhteessa eniten vaurioita verrattaessa muihin rakennuksiin. Epäonnistuneet kosteus- ja homevauriokorjaukset ovat entisestään kasvattaneet investointien kustannuksia. Lisäksi pitkittyneistä korjaushankkeista on aiheutunut tarve väistötilojen hankintaan, mikä on edelleen lisännyt kustannuksia. Kunnat ovat taloudellisten ongelmiensa vuoksi lykänneet korjaushankkeiden aloittamista, joten rakennuskannan kunto heikkenee ja riski vaurioiden syntyyn kasvaa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää kosteus- ja homevaurioista aiheutuneiden korjaushankkeiden riskialttiimmat osatekijät, joiden tunnistamisella varmistetaan hankkeen onnistunut toteutus. Työssä käydään läpi hankkeeseen vaikuttavia osatekijöitä korjausprosessin aikana. Lisäksi tutkitaan lähtötietojen, kiinteistön hallinnan ja käytön vaikutuksia rakennukseen sekä sen myötä korjaushankkeeseen. Työn toimeksiantajana toimi ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen Helsingistä.
Opinnäytetyö on toteutettu kirjallisuustutkimuksena. Tutkimuksessa selvitettiin useita eri tekijöitä, jotka vaikuttavat oleellisesti kosteus- ja homevaurioiden syntyyn sekä hankkeen kulkuun. Mikään yksittäinen riskitekijä ei noussut selvityksessä muita merkittävämmäksi. Vaikutukseltaan merkittävimmät tekijät löytyivät osatekijöiden erinäisistä yhdistelmistä ja limittymisestä.
Tutkimuksen tuloksena koottiin tarkastusasiakirja merkittävistä riskitekijöistä eri osa-alueilla. Tarkastusasiakirja on suunniteltu kiinteistöjen ja korjaushankkeiden riskien kokonaishallinnan työkaluksi rakennusalan ammattilaisten käyttöön.
