Kosteus ja homevauriot ovat Suomessa hyvin yleisiä. Päivittäin jopa 600 000–800 000 suomalaista altistuu homevaurioista johtuville ilman epäpuhtauksille. Kosteusvaurioita ja mikrobikasvustoja esiintyy melko tasaisesti kaikissa rakennustyypeissä ja kaikenikäisissä rakennuksissa. Kosteus ja homevaurioiden korjaamiseen käytetään vuosittain hyvin suuria rahasummia. Valitettavan usein korjauksissa kuitenkin epäonnistutaan, jolloin terveysongelmat jatkuvat ja korjauskustannukset kasvavat. Tämä diplomityö kuuluu tutkimushankkeeseen, joka on osa valtakunnallisia Kosteus ja hometalkoita. Työn tavoitteena on löytää korjausten ongelmakohtia sekä syitä ongelmien syntyyn. Työssä seurattiin viittä kunnan kosteus ja homekorjaushankketta ongelmien havaitsemisesta korjausten suunnitteluun ja toteutukseen. Puutteellisesti järjestetty kiinteistönpito voi edesauttaa kosteus ja homeongelmien syntymi stä ja vaikeuttaa niiden selvittämistä. Havaittuihin ongelmiin tulisi puuttua n opeasti, ja vaurioiden aiheuttaja tulisi selvittää viivästyksettä. Kiinteistön omistamiseen ja hoitoon liittyvien toimintojen hajauttaminen eri yksiköiden välille voi viivästyttää selvityksien käynnistämistä. Korjausmäärärahojen puuttuminen v oi vaikeuttaa vaurio iden selvittämistä ja korjaamista. Kosteus ja homevaurioiden aiheuttamien terveyshaittoja ja niiden syntymekanism eja ei tunneta vielä riittävän tarkasti. Myöskään vaihtoe htoisista korjausmenetelmistä ja niiden toimivuudesta ei ole riittävästi tietoa. Uudis ja korjausrakentamisessa käytett ävät suunnittelumenetelmät poikkeavat toisistaan merkittävästi. Seurantakohteiden perusteella havaittiin myös puutteita tiedonkulussa korjaushankkeen eri osapuolien välillä. Esimerkiksi k orjauskohteissa tehtyjen vaurioselvitysten ja kuntotutkimusten tulokset eivät olleet siirtyneet riittävän hyvin korjaustöiden suunnitt elijoiden ja toteuttajien tietoon. Tästä johtuen korjaustoimenpiteitä ei ole osattu kohdistaa oikein. Työssä on l isäksi pohdittu eri menetelmiä korjaushankkeiden priorisoimiseksi. Pri orisoinnissa tulisi ottaa huomioon vaurioiden aiheuttaman terveyshaitan lisäksi myös korjauskustannukset ja niiden vaikutus vauriotilanteen poistumi seen.
