Oikein mitoitetulla kosteudenhallinnalla ja sääsuojauksella voidaan poistaa tai vähentää kosteudesta johtuvia vaurioita. Kosteudenhallinnan ja sääsuojauksen taloudellisuutta tarkastellaan tässä diplomityössä kahdesta näkökulmasta. Rakennuskantaosiossa keskitytään kosteudenhallinnan puutteista johtuviin ongelmiin ja tuotanto-osiossa keskitytään asioihin, joihin voidaan vaikuttaa työmaalla. Tutkimuksen päätavoite on selvittää lämmityksen ja sääsuojauksen hyödyt urakoitsijalle. Tutkimusraportissa selvitetään kosteudenhallinnan ja sääsuojauksen kustannusvaikutuksia erityisesti työmaan näkökulmasta. Lisäksi annetaan kokonaiskuva kosteudenhallinnan ja sääsuojauksen merkittävyydestä rakennusteollisuudessa laskentaesimerkkien avulla. Kosteudenhallinnan ja sääsuojauksen kustannusvaikutuksia tutkitaan kirjallisuuskatsauksen, teemahaastatteluiden ja laskentaesimerkkien avulla. Laskentaesimerkit on muodostettu kirjallisuuskatsauksen ja teemahaastatteluiden pohjalta. Laskentaesimerkkejä on kaksi; talvi- ja syksyesimerkki. Lisäksi kummassakin esimerkissä esitetään kolme tapausta. Hyvää sääsuojausta käytettäessä suojaus on tiiviimpi, mutta kalliimpi kuin perustason sääsuojausta käytettäessä. Heikkoa sääsuojausta käytettäessä suojaus on halvempi, mutta toisaalta ei niin tiivis kuin perustason sääsuojaus. Haastatteluissa ilmeni, että kosteusvauriot johtuvat virheellisestä suunnittelusta, huolimattomasta rakentamisesta tai rakennuksen virheellisestä käytöstä. Liiallinen kosteus tulee poistaa rakenteista käyttämällä mahdollisimman vähän energiaa ja ylimääräisen veden pääsy rakenteisiin tulee estää esimerkiksi sääsuojaustoimenpiteitä käyttämällä. Kosteusvaurioiden tyypillisiä syitä kysyttäessä haastatteluissa selkeimmin nousivat esiin putkirikot ja vesikattovuodot. Hyvinä keinoina ehkäistä kosteusvaurioita haastateltavat pitivät valvontaa, ammattiylpeyden kohottamista ja hyvää suunnittelua, johon kuuluu osana myös kosteudenhallinnan suunnittelu. Myös rakennuksen käyttäjä on tärkeässä roolissa rakennuksen kuntoa ajatellen. Tyypillisimpinä riskirakenteina pidetään märkätiloja. Laskentaesimerkkien kosteudenhallinnan hyvän ja heikon sääsuojauksen absoluuttinen kustannusero on huomattava. Lisäksi vuodenaika vaikuttaa selkeästi sääsuojauksen ja kosteudenpoiston kannattavuuteen. Suurimmat hyödyt sääsuojauksesta tulevat säästyneistä kuivatusajoista. Laskentaesimerkit osoittavat, että etenkin syksyllä sääsuojaukseen ja kosteudenhallintaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Laskentaesimerkit kosteusvaurioiden välttämisestä aiheutuneista kustannussäästöistä osoittavat selvästi, että kosteudenhallinnan laiminlyönti on riskipitoista toimintaa. Liian järeällä toiminnalla voidaan aiheuttaa helposti turhia kustannuksia, mutta toisaalta mahdollisuus kannattavaan kosteudenhallintaan ja sääsuojaukseen on ilmeinen.
